Aamunavaustekstit

Aamunavausteksti 1

Eläinten viikkoa vietetään joka vuosi 4.-10.lokakuuta. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto, SEY, valitsee vuosittain teemaeläimen, josta jaetaan viikon aikana tietoa. Tämän vuoden eläinten viikon kissateema haastaa vanhoja uskomuksia ja harhaluuloja loisteliaasta kissaystävästämme.

Kissa kuuluu kissaeläinten heimoon aivan kuten leijonat, tiikerit, leopardit ja gepardit. Kaikki kissaeläimet ovat lihansyöjiä ja petoeläimiä. Kissan juuret ovat Afrikassa, jossa afrikanvillikissa elää luonnonvaraisena tänäkin päivänä. Kotikissa muistuttaa villiä sukulaistaan ulkonäöltään ja käytökseltään. Kissan luontainen elinympäristö on siis hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi Suomen ilmasto ja näin ollen kissa ei esimerkiksi talvipakkasilla pärjää ulkona.

Kissa on petoeläin ja sille on kehittynyt lukuisia ominaisuuksia, joista on sille ollut hyötyä luonnossa pärjäämisessä. Kissan kuuloaisti on tärkeä metsästysväline. Kissa kykenee kuulemaan sellaisiakin ääniä, joita ihminen ei pysty kuulemaan. Myös kissan näköaisti, erityisesti hämäränäkö, on kehittynyt äärimmäisen tarkaksi. Kissa saalistaa hämärän ja pimeän aikaan, sillä tällöin kissan saaliseläimet ovat aktiivisimmillaan. Kissan värinäkö ei kuitenkaan ole kovin hyvä. Kissa ei pysty erottamaan esimerkiksi punaista ja vihreää toisistaan. Oletko koskaan miettinyt onko kissan viiksillä jokin tarkoitus? Kyllä on. Viikset ovat kissalle metsästyksessä ja hämärässä liikkumisessa tärkeitä apuvälineitä. Kun kissan viiksi osuu esteeseen, kissa osaa väistää. Kissa siis kykenee viiksiensä avulla suunnistamaan pimeässä. Kissan hajuaisti on myös todella herkkä.

Kissa on monin tavoin koiran kaltainen lemmikkieläin. Kissa oppii uusia asioita ja nauttii monipuolisista leikeistä. Kissa myös kiintyy omistajaansa ja nauttii raikkaasta ulkoilmasta. Ulkoilu kissan kanssa on kuitenkin erilaista kuin koiran ulkoiluttaminen. Kissan kanssa ulkoillessa kissa on se, joka määrää suunnan ja tahdin. Kissan voi opettaa ulkoilemaan valjaissa. Kaikki kissat eivät tästä kuitenkaan innostu ja pakolla ei kissaa ulkoiluteta. Aivan kuten muidenkin lemmikkieläinten, myös kissan hoito on vaativaa. Kissa on pitkäikäinen eläin, se saattaa elää jopa 20-vuotiaaksi. Kissan perushoitoon kuuluu oikeasta ruokinnasta, terveydestä ja hygieniasta huolehtiminen.

Suomessa hylätään vuosittain jopa 20 000 kissaa. Kaikille kissoille ei löydy uutta kotia, ja niitä joudutaan lopettamaan. On tärkeää, että uusien kissojen syntymistä rajoitetaan ja tehokkain keino tähän on kissan leikkauttaminen.

Oletteko perheessänne pohtineet kissan ottamista lemmikiksi? Uutta kotia etsiviin kissoihin voi tutustua eläinsuojeluyhdistysten nettisivuilla tai paikkakunnan löytöeläinkodeissa. Kannattaa myös pitää mielessä, että aikuisesta kissasta saa yhtä hyvän kissakaverin kuin pennusta. Jos kuitenkin perheeseenne haluatte kissanpennun, on tärkeää muistaa, että kissa on luovutusikäinen noin kolmen kuukauden iässä. Siihen asti kissan tulee elää kissaperheensä kanssa, jolloin kissa oppii olemaan kissa.

Kissamyytteihin ja muuhun kissatietoon voit tutustua Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Kissan elämää tieto- ja tehtäväpaketin avulla sekä Internetissä sivulla www.kissatieto.fi.

Eläinystävällistä Eläinten viikkoa kaikille!


Aamunavausteksti 2, runo

”Olen kulkuri öisten katujen

en kuulu mä piiriin satujen.

On takkuinen turkki, ei kotia mulla

mutt saanpahan vapaana mennä ja tulla.

Jos ruokaa mä löydän

sen hetkessä syön

ja tutuilla kujilla vietän mä yön.

Ei emäntä kutsu, ei kaipaa mua kukaan,

en lähde mä koskaan ystävän mukaan.

Itse saan kipeät haavat mä nuolla

ja yksin kovalla kadulla kuolla.”

- Koditon, Ritva-Elina Pylväs

 

Suomessa hylätään joka vuosi tuhansia kissoja. On tärkeää, että uusien kissojen syntymistä rajoitetaan ja tehokkain keino tähän on kissan leikkauttaminen. Kissan leikkauttaminen on eläinsuojeluteko. Jos harkitset kissan ottamista perheenjäseneksi, tutustu paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen löytökissoihin.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto toivottaa hyvää Eläinten viikkoa!